Mantsinsaaren kirkko, joka tuhoutui 21.1.1940. Rovasti Mikael Miikkolan akvarelli Sviizoiksi, eli Ristin ylentämisen juhlaksi (14.9.) kohosi 64 vuoden tauon jälkeen Mantsinsaaren kirkon paikalle Mantsinsaari Seura ry:n jäsenten pystyttämä risti 10.9.2004. Vuonna 1879 Peltoisten kylän aukealle mäelle Salmin Kirkkojoelta siirretty, valkoiseksi maalattu kirkko risteineen ennätti olla Mantsinsaaren seurakunnan eli mantsilaisten ja myöhemmin myös lunkulalaisten ja uuksalonpääläisten pääpyhäkkönä sekä kaikkien Laatokalla liikkuneiden maamerkkinä 61 vuoden ajan. Talvisota ja kellotornin käyttö Mantsin linnakkeen tulenjohtopaikkana koitui kirkon kohtaloksi. Tammikuun puolivälistä saakka jatkuneessa venäläisten tykistötulituksessa se sai viimein osuman ja paloi maan tasalle 21.1.1940 iltapäivällä.
Olavi Kima ja Tatu Pössi ruuvasivat Mantsin kirkon muistoristiin kaksikielisen kyltin. Pelasta, Herra. sinun kansasi ja siunaa sinun perintöäsi. Anna seurakunnallesi voitto vihollisista ja suojele ristilläsi sinun valtakuntaasi, lauloivat temppelin troparia ristin pystyttäjät, kun perinteisin koristeleikkauksin somistamansa ristin tekijä Olavi Kima ja Mantsinsaari Seuran nuorin jäsen Tatu Pössi kiinnittivät 11.9. ristiin suomen- ja venäjänkielisen kilven Tällä paikalla on sijainnut Mantsinsaaren vuonna 1879 rakennettu, Kristuksen kunnioitettavan ja eläväksitekevän ristin ylentämisen muistolle pyhitetty kirkko.
Samalla matkalla pystytettiin vastaavin menoin Martti Vainion tekemät ristit kilpineen pyhän Nikolaoksen muistolle pyhitetyn ns. Siitarin tsasounan ja Oritselän pyhän pappismarttyyri Blasioksen muistolle pyhitetyn tsasounan paikoille. Siitarin tsasounan paikan määrittelyssä oli apuna saarella kävijöitä monena vuonna traktorillaan kuljettaneen, saaren nykyasukkaista toisen, fermeri Aleksein paikallistuntemus. Hän tiesi maamerkiksi asetetun oozen bolshoi dooman (hyvin suuren talon) eli Siidorovin talon kivijalan paikan ja siitä Peiposen kylään vievälle maantielle otetun suunnan avulla tsasounan maatunut hirsikerta löytyikin. Ristiä pystytettäessä ja Pyhän Nikolaoksen troparia veisattaessa myös Aleksei teki ristinmerkkejä.
Oritselän tsasounan kivijalan sisällä oli ensin pidettävä risusavotta. Yhtenä innokkaimmista raivaajista hääri Anton Prokki, joka oli siistinyt kotitsasounansa paikan viitisentoista vuotta sitten. Normaalien roskapuiden lisäksi jouduttiin poistamaan myös useita kirsikkapuun alkuja. Tsasounan vieressä asunut Lukinin perhe oli ennen sotia istuttanut pyhäkön itäpäätyyn Valamosta tuomansa ja vieläkin voimissaan olevan kirsikkapuun, josta on levinnyt vesoja ympäristöön.
Muistolaatta linnakkeelle
Suurlähettiläs Eva-Christina Mäkeläinen (oikealla), Anton Prokki, Ester Hopea ja Eva-Christinan taakse jäänyt Tyyne Prokki tapasivat muistolaatan paljastustilaisuudessa ensimmäistä kertaa sotien jälkeen.
Lauantaina 11.9. oli Mantsiin osutettu toinenkin tapahtuma. Rannikkotykistön Upseeriyhdistys ry:n jäsenet saapuivat saarelle kiinnittämään muistolaatan patterin betonisen tulenjohtoaseman seinään. Tilaisuuteen osallistuivat myös Mantsinsaari Seuran jäsenet. Muistolaatan paljasti suurlähettiläs Eva-Christina Mäkeläinen, jonka isä kapteeni Tuovi Mäkeläinen toimi Mantsin linnakkeen päällikkönä talvisodan kynnyksellä 1938-1939 sekä talvisodan lopulla. Muistolaatassa on suomen- ja venäjänkielinen teksti Mantsinsaaren linnake 1921-1944.
Upseeriyhdistyksen jäsenten mieluisaksi yllätykseksi tapahtumaan toi huikean historiallisen perspektiivin Anton Prokki, joka toimi talvisodan aikana patterilla lähettinä. Hän kertoili sotakokemuksistaan ja sai läsnä olleilta kunnioittavat aplodit. Antonin vaimo Tyyne ja hänen sisarensa Ester Hopea puolestaan muistelivat Eva-Christina Mäkeläisen kanssa linnakkeen päällikön perheen virpomista. Yksi käytännön syy virpomisiin oli erikoisemmat virpomispalkat oman kylän väen tavanomaisiin jäitsiin verrattuna.
Tulenjohtoasemalta siirryttiin tutustumaan lähellä sijaitsevaan voimalarakennukseen, jonka akustiikkaa kokeiltiin laulamalla Karjalan kunnailla karjalankielisine säkeineen.
Ennen kotimatkalleen lähtöä Upseeriyhdistyksen jäsenet tutustutettiin vielä tunnelmalliseen Mantsinsaaren hautausmaahan. Karjalan kalmistoissa lepäävien kristittyjen puolesta toimitussa panihidassa palvelivat rovasti Vesa Takala ja ylidiakoni Paavo Kokotti.
Salmi-Säätiö myönsi avustuksen pyhäkköjen paikoille pystytettyjen ristien materiaalikuluihin. Tulevana kesänä on tarkoitus pystyttää ristit hautausmaan portille ja Työmpäisten tsasounan paikalle, jonne tarvitaan myös opastuskyltit tieltä.
Ristejä pystyttämässä ja niiden kylttejä kiinnittämässä ollut kymmenvuotias Tatu Pössi oli saanut koulusta lomaa ehdolla, että hän pitää helsinkiläisille luokkatovereilleen Karjalan matkastaan esitelmän, minkä hän sitten tuliaisnamuineen toteuttikin. Toivottavasti hän voi vielä vuosikymmenienkin päästä olla kertomassa näistä kokemuksistaan tuleville Mantsin matkaajille.
Paavo Kokotti